maanantai 9. marraskuuta 2015

#pyöräilytalvi


Nyt se alkaa, nimittäin #pyöräilytalvi! Lappeenrannassa järjestetään vilkas pyöräilytalven avajaisviikko, jonka ohella tietysti ihan vaan pyöräillään, kouluun, töihin, kylään ja muuten vaan.

Pyöräilyloikka?

Lappeenrannan pyöräilylle #pyöräilytalvi on iso polkaisu kohti pyöräilymyönteisempää tulevaisuutta, kai sitä voisi trendikkäästi loikaksikin kutsua. Projekti on aktivoinut pyöräilystä kiinnostuneita lappeenrantalaisia, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana paikallisten pyöräilyolojen kehittämisessä. Mukaan pääsee edelleenkin ja jatkossa koska vaan, ilmoittautua voi icyclelpr:n www-sivuilta.

Pyöräliitto tekee vahvasti tuloaan Lappeenrantaan, mistä hyvänä esimerkkinä toimii hiljattain järjestetty koulutus arkipyöräilytapahtumien järjestämisestä, jossa olivat icyclelpr-aktiivien lisäksi mukana Saimaan Latu ry, Kyläpyöräily ja Viipurin pyöräily. 

Näillä eväillä on hyvä polkea kohti tulevaa talvea.


torstai 30. heinäkuuta 2015

Virkamiespyöräily



Alikulkutunneleihin on maalattu hyviä keskiviivoja
Lappeenrannan kaupunki kutsui pyöräilynedistämistyöryhmän jäsenet yhteiselle pyöräretkelle, joka poljettiin keskiviikkona 29.7.2015. Idea retkeen lainattiin Helsingistä, jossa on järjestetty jo parikin pyöräretkeä paikallisen Rakennusviraston kanssa.

Retkelle lähdettiin kaupungintalon pihasta, ja heti ensimmäisenä kokeiltiin pyöräntalutusputkea. Matka suuntautui länteen kohti yliopistoa, josta palattiin Uus-Lavolan ja Rakuunamäen kautta Lappeenrannan linnoitukseen.

Retken tarkoituksena ei ollut pyörätieverkon katselmointi, mutta muutamassa paikassa pysähdyttiin ihastelemaan tai kummastelemaan pyöräteiden paikallisia erikoisuuksia. Keskustelua herättivät mm. uudet keskiviivamaalaukset, näkemäesteitä aiheuttava kasvillisuus ja väistämissäännöiltään hankalat tasa-arvoiset risteykset pyöräilyn pääreiteillä. Osaan ongelmapaikoista lupailtiin korjauksia jo retken aikana.



Kaupungininsinööri Pasi Leimi lisäämässä renkaisiin ilmaa.
Yliopiston tuntumassa pysähdyimme testaamaan vajaa vuosi sitten rakennettua LOAS:n pyöränhuoltopistettä. Käytimme huoltopisteessä vain pumppua, mutta muutkin työkalut näyttivät säilyneen erinomaisessa kunnossa.




Pyöräretken järjestyminen kertoo omalta osaltaan ilmapiirin muutoksesta Lappeenrannassa. Katutilaa kaupungin keskustassa on vähitellen alettu raivata autoilta ihmisten käyttöön ja kaupungin keskustaa ympäröivä pyörätieverkko on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Lappeenranta on nyt vuoden pyöräilykaupunki, mutta muutaman vuoden kuluttua aidosti pyöräilevä kaupunki mikäli hyvin alkanut kehitys saa jatkoa. Hito hyvä, kuten täälläpäin on tapana sanoa!


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Pumptrack Lauritsalaan

Lappeenrannan uutiset kertoi lauantaina 27.6 pumptrack-rataprojektista Lauritsalassa. Avaan tässä kirjoituksessa projektin taustoja ja radan ideaa.

Lappeenrannan uutiset 27.6.2015

Onko radalle tilausta?

Lapset ajelevat maastopyörillä, bmx-pyörillä ja temppupyörillä mutta harva lapsi saa hyvistä välineistä huolimatta kipinän pyöräilyharrastuksen aloittamiseen. Hienoilla fillareilla ajellaan sitten lähinnä koulumatkoja ja pahimmassa tapauksessa ei niitäkään. Pyörä ruostuu seinustalla ja matkat taittuvat autokyydillä. Ei hyvä. 

Innokkaimmat ja nokkelimmat rakentavat omat ratansa:

Mutta miten saada vähemmän innokkaita ajamaan koulumatkat pyörällä ja liikkumaan vapaa-ajallakin enemmän? Tämän projektin vastaus on: Pumptrackin avulla! Rakentamalla edullinen pyöräilyrata koulun lähelle saadaan kaiken ikäisille ja tasoisille lapsille pyöräilyyn innostava ja hauska lähiliikuntapaikka joka palvelee myös koululiikuntaa ja paikallisia urheiluseuroja.

Lasten liikuttaminen ja kannustaminen koulumatkapyöräilyyn ei ole vähäpätöinen asia. Liikkuva koulu-ohjelman mukaan 
"tuoreimpien tutkimusten mukaan aktiivinen liikkuminen vaikuttaa edullisesti lasten keskittymiskykyyn, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen, puhumattakaan terveysvaikutuksista. Koulumatkaliikunnalla voidaan nähdä myös sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä."
Justride-hanke puolestaan perustelee lasten ja nuorten pyöräilyn edistämistä näin: 
"Pyöräily on erityisen sopiva tapa edistää lasten ja nuorten liikkumista, koska se on mielekäs ja hauska tapa liikkua. Viimeisimmän kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan pyöräily on lasten ja nuorten keskuudessa, ikäryhmässä 3-18-vuotiaat, toiseksi harrastetuin liikuntamuoto. Suomessa on kattava pyörätieverkosto sekä hieno jokamiehenoikeus luonnossa liikkumiseen myös pyörällä. Kuitenkin varsinaisia pyöräilyn harrastus- ja lähiliikuntapaikkoja on toistaiseksi hyvin satunnaisesti. Olennaista on tavoite luoda olosuhteita, jossa voi nauttia pyöräilyn riemusta aina potkupyöristä lähtien. Pyrkimyksenä on luoda olosuhteita osaksi kuntien lähiliikuntapaikkoja sekä koulujen läheisyyteen."

Mikä on pumptrack

Pump track on jatkuva, ovaalin, ympyrän, kahdeksikon tms. muotoinen rata jolla ajetaan polkupyörällä, polkematta. Pyörä saa liikevoimansa ajajan tekemästä ylös-alas-liikkeestä joka oikein tehtynä ja radan aaltoileviin pinnanmuotoihin sovitettuna kiidättää fillarin hyvään vauhtiin. Rata koostuu peräkkäisistä aaltoilevista rollereista eli töyssyistä ja kaarteisiin tehdyistä valleista.

Tikkakosken Luonetjärven koululla oleva pumptrack asettuu maastoon hillitysti mutta tarjoaa silti hupia pyöräilyä


Pump track voidaan rakentaa hyvin pienellekin maa-alueelle. Sitä voi käyttää kuka tahansa. Ja mikä tärkeintä, pump trackilla ajaminen on hauskaa ja samalla hyvää harjoitusta. Radalla harjoittelu kehittää motoriikan ja  tasapainotaitojen ohella myös tehokkaasti lihasvoimaa mistä on hyötyä muissa pyöräilylajeissa, moottoripyöräilyssä, hiihdossa, luistelussa, laskettelussa jne.

Pump trackilla pyöräily ei ole vaarallista. Pyöräily liikenteessä, pyöräteillä ja risteyksissä lienee riskialttiimpaa.

Pump track on:
  • ennenkaikkea hauska ajaa
  • kaiken tasoisille ja ikäisille polkupyöräilijöille
  • hyvää kuntoilua
  • Koulu/työmatkapyöräilyn ja pyöräilyharrastuksen hyvä välikappale
  • loistavaa pyöräilyn ajotaitojen, ajotekniikan ja keskittymiskyvyn harjoittamista
  • kannustava kaikille taidoista riippumatta
  • helppo lähestyä ja kokeilla
  • vain polkupyörällä, mutta lähes millä tahansa polkupyörällä ajettavissa

Pump track ei ole:
  • vaarallinen tai extremeä
  • vain osaavien bmx ajajien rata
  • moottoripyörille tai mopoille
  • skeittipuisto
  • frisbeegolfpuisto

Lauritsalan urheilukeskus radan paikkana

Lauritsalan urheilukeskuksen tenniskentän viereinen pusikko on niin erinomainen paikka pyöräilyradalle, että oikeastaan pitäisi kysyä miksi siihen ei ole sitä jo aiemmin rakennettu.

Lauritsalan pumptrackin alue
 Sijainnin hyviä puolia:
  • Valmiiksi liikuntaan tarkoitettu alue. Radasta ja sen käyttäjien riemun kiljahduksista ei aiheudu lisähäiriöitä läheiselle asutukselle. Radan käyttämisestä ei aiheudu melua, radalla kulkevat pyörät eivät kolise.
  • Rata osana Lauritsalan urheilukeskusta tuo lisäarvoa, -mahdollisuuksia ja vetovoimaa urheilukeskukseen
  • Koulun lähellä, aivan lasten päivittäisten reittien varrella
  • Nykyisessä muodossaan joutomaata. Ainoastaan latupohja halkaisee alueen, mutta sen kohta jätetään koskemattomaksi jolloin latulinja pysyy muuttumattomana.
  • Muodoiltaan sopiva paikka radan alustaksi
  • Puusto on riittävän harvaa, puita ei tarvitse kaataa. 
  • Vain 100 metrin päässä Lauritsalan koulusta ja päiväkodista ja siten lasten ja nuorten koulumatkan varrella ja käytettävissä myös koululiikuntaan.
  • Maaperältään erittäin hyvin soveltuva alusta radalle.

Projekti etenee ja laadimme parhaillaan radan rakennesuunnittelmia. Tiedotusta, varojen hankintaa ja talkoovoimien keräämistä on tiedossa myöhemmin tämän kesän ja syksyn aikana. Tervetuloa mukaan tekemiseen! Tehdään tästä isolla porukalla esimerkki jota toistamalla Lappeenrantaan voidaan muuallekin tuottaa hyviä liikuntapaikkoja!

-Matti Pesu

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kielletään pyöräily, osa 3

Tällä kertaa Lappeenrannassa kielletään pyöräilyä pyöräilyn pääväylällä. Se on käytännössä helppoa: jätetään pyöräilyn sallivat kilvet (422, 423, 424 tai 425) laittamatta paikalleen ja saadaan näin aikaan jalkakäytävä.

Valtakadun liikenneympyrässä pyöräilyn pääväylä siirtyy ajoradalle.
Valtakadun ja Lappeenkadun välillä ei saa pyöräillä pyöräilyn pääväylällä. Valtakadun ja Oikokadun välillä pyöräily on sallittu vain toiseen suuntaan. Vallitsee siis tilanne missä valtakadun pyöräilyn pääväylältä ei pääse pyörällä etenemään  kuin taluttaen tai ajamalla lähes täyden ympyrän ajoradalla. Ajoradalla ajaminen voi sinänsä olla hyvä idea mutta tässä tapauksessa ajoradalla ajaessaan ei saa autoilijoilta sympatiaa pyöräteiden kulkiessa ympyrän laidalla.

Pyörätie- määräysmerkki puuttuu, sama homma toistuu kuvaajan selän takana.

Parikymmentä metriä ympyrästä länteen kohdataan seuraava ihmeellisyys. Pyörätien jatkeeksi maalattu suojatie päättyy jalkakäytävään (kuvassa punainen nuoli) ja samaa puolta jatkuva pyörätie katkeaa julkisivuremonttiin joka varaa koko pyörätien telinetavaran varastoksi (kuvassa oranssi nuoli). Pyöräilyn pääväylä siis siirtyy ajoradalle koska jalkakäytävällä ei saa ajaa ja telinetavaran seassa ei etene edes läskipyörällä.
Myös vanhan teatterin edessä Valtakadulla pyöräilijä väylä katkeaa.

Katutöiden aikaiset pyöräteiden väliaikaisjärjestelyt sekä työmaiden viimeistely eivät ole täälläpäin niitä parhaiten omaksuttuja asioita ja nyt on onnistuttu möhlimään samalla alueella monta kohtaa.
Pyöräilyn pääväylät ovat määrittelyn mukaan "selkeitä, ne koetaan jatkuvana ja reitti merkitään näkyvästi liikennemerkillä tai pyörätien jatkumisesta kertovalla opastemerkillä".

Määrittely ei kohtaa todellisuutta.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Kielletään pyöräily, osa 2


Jokin kesänkaltainen asia väistämättä lähestyy ja maantie kutsuu. Nostetaanpa Kielletään pyöräily-sarjaan kohta Mikkelistä, valtatieltä 13, niin tulee tasapuolisesti parjattua myös maantienpitäjää ainaisen kadunpitäjille valittamisen ohessa.

Tässä kohdassa, pyöräilijä on esim. Lappeenrannasta tai Kouvolasta tullessaan ajanut n. 100 kilometriä maantien reunaa. Perushomma: ei mukavin mahdollinen pyöräilykokemus mutta omien kokemusteni mukaisesti ihan turvallista ja sujuvaa matkantekoa. Mikkeli toivottavaa pyöräilijät tervetulleiksi, kuinkas muuten kuin kieltämällä pyöräilyn. Kielto jatkuu reilun kilometrin ja tienpitäjän (Pohjois-Savon Ely-keskus) mukaan kiellon peruste on turvallisuus. Kohdalle on rakennettu erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä jota ei sitten kuitenkaan vaivauduttu asfaltoimaan saati merkitsemään lain mukaisesti pyörätieksi. Käytännössä kevyellä rengastuksella varustetulle maantiepyöräilijälle annetaan vaihtoehdoiksi siirtyä taluttamaan murskepintaiselle "pyörätielle" tai jatkaa lainsuojattomana ajoradan reunaa pitkin.

Sitä en ymmärrä, miten valtatien rinnalle rakennettu soratie muuttaa valtatien reunassa pyöräilemisen yht'äkkiä niin vaaralliseksi että se pitää kieltää? Ymmärtääkö joku muu? Ely-keskuksen mukaan kieltoa ei ole syytä poistaa. Voisiko viranomaiselta vaatia johdonmukaista toimintaa ja yleistä pyöräilykieltoa valtateille, perusteena tietysti turvallisuus?

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Vuoden pyöräilykunta 2015, osa 2

Lappeenrannan baana sijaitsee Saimaan jäällä. Ei talvikunnossapitoa.

Lappeenranta on nyt siis vuoden 2015 pyöräilykunta. Mitä se tarkoittaa ja miten asiaan pitäisi suhtautua?

Aiemmassa blogikirjoituksessa viime keväältä pohdittiin vuoden pyöräilykunta- tittelin taustoja.

Suhtaudun titteliin lupauksena johon kaupunki hakemuksen tehdessään sitoutui. Lupauksena siitä, että hyvin alkanut pyöräilyolosuhteiden kehittäminen Lappeenrannassa jatkuu. Yhteistyö virkamiesten,  pyöräilijöiden ja seurojen kanssa syvenee entisestään ja tekemiseen sijoitetaan enemmän resursseja. Lupauksena siitä että monen jo hyvällä tolalla olevan kokonaisuuden  rinnalla otetaan todesta ne vaikeammat kokonaisuudet jotka vielä ovat retuperällä. 

Hyvällä tolalla kiistatta on se vuorovaikutus joka virkamiesten ja pyörälijöiden välille on luotu. Myös talvikunnossapito sekä pääväylien tunnistaminen ja parantaminen ovat hyvässä jamassa. Seuraavana konkreettista tekemistä pitää saada aikaan ainakin seuraavissa asioissa: Liikenneviraston ohje pyöräilyväylien suunnittelusta täytyy jalkauttaa katusuunnitteluun, tietöiden yhteydessä täytyy  urakoitsijoilta vaatia automaattisesti asialliset varareitit pyöräteille ja laiton pysäköinti pyöräteillä täytyy aktiivisin toimin saada kuriin.
Titteli velvoittakoon myös pyöräilijöitä! Tekstaripalstalla ja netissä on turha mussuttaa. Palaute on annettava rakentavana niille ketkä asioista vastaavat. Pyöräilijöiden ääni kuuluu vain jos he itse sitä käyttävät. Ja mitä runsaampaa, asiallisempaa ja asiantuntevampaa tuo äänenkäyttö on, sitä enemmän se asioihin vaikuttaa.

Ei Lappeenranta koskaan pyöräilyn suhteen valmiiksi tule mutta porukalla siitä tehdään parempi. Tämä titteli toimikoon kannustimena ja lupauksena.

Matti Pesu

perjantai 13. helmikuuta 2015

Kielletään pyöräily



Lappeenranta on jo pitkään kärsinyt väärin tehdyistä, jopa vaarallisista katutöiden aikaisista pyörätiejärjestelyistä. Liian usein pyöräily on unohdettu kokonaan tai tehty muuten vaan mahdottomaksi.

Helmikuun 2015 alussa vesijohto alkoi vuotaa Tyysterniementie 11:n kohdalla, kuten Lappeenrannan Energian 5.2. päivätty tiedote kertoo.

Keskiviikkona 11.2.2015 tiedustelin kaupungin katuisännöitsijältä ja tiemestarilta Tyysterniementie 11:n puutteellisissa liikennejärjestelyistä. Tyysterniemenkatu 11:n edustalla kulkee pohjoisiin kaupunginosiin johtava pyöräilyn pääreitti. Pyysin erottamaan pyörätien ajoradasta aidalla koko työmaan matkalta kuten Lappeenrannan katujen ja puistojen käytön ohjeet ja ehdot vaativat, ja tiedustelin, kenen työmaasta on kyse. Lisäksi vaadin laittamaan monttujen aitaukset kuntoon, sillä ohut puomi ei edes Lappeenrannan omien ohjeiden mukaan riitä syvän montun suojaukseksi. Ajoradalla toinen ajosuunta oli merkitty väistämisvelvolliseksi, mutta tie ei kuitenkaan ollut olennaisesti kaventunut ja autojen nopeudet olivat ennallaan. Surkea tilanne käy ilmi alla olevista kuvista:








Heti seuraavana päivänä, 12.2. sain katuisännöitsijän vastauksen. Siinä kerrottiin ainoastaan, että kysymyksessä on Lappeenrannan verkonrakennuksen työmaa, itse liikennejärjestelyihin ei otettu kantaa.

Tänään, 13.2.2015, kuljin työmaan ohi ja totesin, että ongelma oli ratkaistu kieltämällä pyöräily liikennemerkeillä. Etelästä päin saapuvan pyöräilijän osalta on epäselvää, ulottuuko pyöräilykiellon vaikutus myös ajoradalle, mutta pohjoisesta tuleva pyöräilijä voi täysin laillisesti jatkaa matkaansa ajoradan oikeassa reunassa.


Lopuksi lainaan vielä kappaleen kaunista tekstiä Lappeenrannan www-sivuilta:

Lappeenrannassa on helppo pyöräillä, yhtenäistä pyöräilyverkostoa löytyy kaikkiaan 95 kilometriä. Pyöräreitit ovat nyt selkeällä kartalla, pyöräilytapahtumia riittää ja opasteet vievät eteenpäin. Lappeenranta tähtää vuoden 2015 pyöräilykaupungiksi. 

perjantai 6. helmikuuta 2015

Pyörällätöihintalvellakin-päivä

Lappeenrannan talvellakin pyöräilevät henkilöt. Achtung!

Klikatkaa tästä ja liittykää tapahtumaan.
http://winterbiketoworkday.org/commit/

Lappeenrannan kohdalle halutaan tälle kartalle montamonta lumihiutaletta!
http://winterbiketoworkday.org/2015-participant-map/

Ps.
Kyseessähän ei ole sääkartta jolle ei välttämättä enää lisähiutaleita tarvita
Pss. Vaikka Himmi hyvin pyörätiet auraakin.