Pyöräillen talveen

Luminen talvikeli Lappeenrannassa 10.12.2013

Kuivan asiasisällön puutteessa postaan talvipyöräilyn kannustusviestin.

Talvi tuli ja pyöräteillä on mahtavat olosuhteet pakkaspyöräilyyn. Lumi on tiukasti tamppautunut ja rengas pitää siinä hyvin. Nyt kunnolla päälle, fillari pois varastosta ja menoksi, lenkille tai töihin. Ja ne valot messiin! Valoton pyöräilijä on pimeä. Myös henkisesti.

Pyöräilyreittien pääväylät

Lappeenrannan tekninen lautakunta hyväksyi elokuussa Lappeenrannan pyöräilyreittien pääväylät. Pääväylät ovat kaupungin tärkeimpiä, kaupunginosat yhdistäviä pyöräteitä.

Pyöräilyreittien pääväylät

Pääväylien tunnistaminen mahdollistaa näille tärkeimmille reiteille paremman "palvelutason". Keskittämällä tärkeimmät parannustoimenpiteet ja tehokkain kunnossapito näille pääväylille saadaan paras vastine rahoille ja palvellaan suurempaa pyöräilijäjoukkoa.

Tänään 16.10.2013 tekninen lautakunta käsittelee pääväyliin liittyvät laatuvaatimukset. Nämä laatuvaatimukset ovat suoraan teknisen toimen esityksestä lainattuna ja tiivistettynä seuraavat:

1. Väylän selkeys ja jatkuvuus: Pyöräilyväylällä kulkeminen pitää olla loogista
2. Väylien suoruus, yhtenäisyys ja leveys: Laatukäytävien on syytä olla mahdollisimman suoria esim. asuinalueilta keskustaan
3. Pyöräilyn sujuvuus ja ajomukavuus ovat tärkeitä mittareita, kun puhutaan laatuväylistä. Sujuvuuteen ja ajomukavuuteen pyritään vaikuttamaan erityisesti pääväylillä.
4. Risteysten selkeys ja turvallisuus: Ihminen valitsee pyörän ajoneuvokseen, jos pyöräily on nopeaa, mukavaa ja turvallista. Turvallisuuteen kiinnitetään pääväylillä erityisesti huomiota.
5. Korkeusvaihtelujen vähäisyys on asia, mikä on hyvä ottaa huomioon varsinkin uusilla väylillä
6. Pääreitin pinnan tulee olla tasainen ja esteetön.
7. Pyöräilyreitin pääväylien risteyskohdissa verkoston pääreitit viitoitetaan opasteviitoilla
8. Kaikilla pyöräilyn pääreiteillä tulee olla pimeän aikana riittävä valaistus
9. Kunnossapito: Talvella pääreitti aurataan kun 2 cm:n aurauskynnys on ylitetty.
10. Pyöräparkkeja tulee olla riittävästi pääreittien varrella ja ne tulisi sijoittaa joustavasti keskeisille joukkoliikenteen vaihto- ja pysähdyspaikoille

Pääväyliin sekä niiden laatuvaatimuksiin on valmisteluvaiheessa pyydetty näkemyksiä myös pyöräilijöiltä. Vaikka osa vaatimuksista on epämääräisiä ja ainoastaan uusien väylien suunnittelua ohjaavia, mahtuu joukkoon myös konkreettisia vaatimuksia. Tälläinen on mm. vaatimus auraukselle 2cm lumisateen jälkeen. Allekirjoittanut näkee talvikunnossapidon kannalta erinomaisena asiana, että nykyiseen kaupunginosien / alueiden auraamiseen perustuvan luokituksen "päälle" lisätään tämä pääväylien yhtenäinen auraaminen jo pienen lumisateen jälkeen. Pyöräilijän näkökulmasta muutos takaa talvella paremmin sen, että pääväylää pitkin pääsee yhtenäisesti puhtaanapidettyä pyörätietä pitkin koko matkan perille. Samalla tähän asti voimassa ollut aurausluokitus pysyy voimassa eli pääväylien ulkopuoliset alueet aurataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin ennenkin.

Talvipyöräilevät työmatkaajat: Tarkastakaa kartalta oman reittinne pääväylät ja pyrkikää talvella läpi tuiskun ja tuiverruksen näille väylille. Siellä pitäisi odottaa aurattu baana.

Entä sitten valaistus, pyöräparkit, tasainen ja esteetön pinta, sujuvuus, mukavuus ja ennen kaikkea turvallisuus? Toteutuvatko nämä vaatimukset nyt määritellyillä pääväylillä? Kertokaa epäkohdista kun sellaisia näette! Joko meille bloggaajille, blogin kommentteihin tai suoraan teknisen toimen virkamiehille.

Tarkemmat kartat pääväylistä löydät tässä vaiheessa teknisen lautakunnan esityslistalta, myöhemmin myös pöytäkirjasta ja tulevaisuudessa toivottavasti myös kaupungin kotisivuilta, kohdasta "kevyt liikenne".

Kanttareihin loivennuksia, halvalla

Lauritsalassa on muutama risteys saanut loivennukset reunakiviin. Loivennus on toteutettu jyrsimällä vanhaa asfalttia ja reunakiveä pois ja täyttämällä jyrsitty syvennys uudella asfaltilla.

Reunakivi on poistettu keskeltä pyörätietä

Kyseessä on kokeilu, jolla kaupunki selvittää kevyen toteutustavan kustannuksia ja soveltuvuutta laajempaan pyöräteiden parantamiseeen. Jyrsiminen ja asfalttipaikka maksaa teknisen toimen arvion mukaan vain alle kuudesosan verrattuna reunakivien pois kaivamiseen ja loivemman kiven asentamiseen. Lisäksi asfalttipaikan ei pitäisi painua ajan saatossa, koska jyrsiminen ei kajoa pohjamaahan. Kaivamiseen ja uuden kiven asentamiseen painumisen riski aina liittyy.

Hieno homma. Terävät ja korkeat reunakivet lienevät eräs yleisimmistä yksittäisistä pyöräilijöiden ilmoittamista haitoista pyöräteillä, joten on hyvä että kevyttä ja edullista menetelmää selvitetään.

Pusikoita poistettu

Rantaniitynkadun pyörätieristeys

Syksyinen tervehdys!
Pyöräteiden reunoilta on kaupungin toimesta perattu viime viikkojen aikana pois pahimpia pusikoita. Monessa kohdassa risteysturvallisuus on tämän myötä parantunut, esimerkkinä Rantaniitynkadun, Skinnarilankadun ja Rapamäenkadun risteys, jossa pusikko haittasi merkittävästi eri suunnista tulevan liikenteen havainnointia.

Jos tiedätte paikkoja, joissa pusikko edelleen merkittävästi haittaa näkyvyyttä, ilmoittakaa tekniseen toimeen. Uskon, että ottavat mielellään vastaan vinkkejä nyt kun työt ovat käynnissä.

Muinaismuistopyöräily: mukavaa menoa mahtavassa säässä

Muinaismuistopyöräily poljettiin tänään erinomaisessa säässä ja mukavassa meiningissä. Satamasta pyöräilyyn lähti mukaan 15 henkeä ja matkan varrella joukon koko hieman vaihteli, Vaaterannassa kuulijoita oli lähes 20. Suurin osa porukasta kulki kuitenkin mukana koko matkan satamasta Taipalsaaren kautta Murheistenrantaan ja takaisin satamaan. Kohteissa Jukka Luoto piti mielenkiintoisia puheenvuoroja paikoilla tehdyistä tutkimuksista ja niiden johtopäätöksistä. Allekirjoittanut täydensi keskustelutuokioita maantieteen näkökulmilla.

Pyöräily meni hyvin eikä vaaratilanteita ollut. Matkanjärjestäjän pahoittelut kuitenkin mukana olleille henkilöille jotka suunnistivat harhaan parin kohteen kohdalla. Jatkossa pitää järjestäjän paremmin huolehtia siitä, että kaikki löytävät oikeille paikoille.

Kiitos mukana olleille ja loistavaa ympärivuoden jatkuvaa pyöräilykautta kaikille!

Turvallisempia järjestelyitä Huhtiniemessä

Hyviä uutisia! Kuusimäenkadun, Marssitien ja Helsingintien risteyksien muodostaman kokonaisuuden turvallisuutta on parannettu muuttamalla risteyksen väistämisvelvollisuuksia. Risteykseen on asetettu kärkikolmiolla väistämisvelvollisuus Helsingintieltä tulevalle autoliikenteelle, joka selventää merkittävästi tätä pyöräilijälle melko vaarallista risteystä.

Nämä muutokset on tehty ilmeisesti samalla, kun risteykseen rakennettiin Helsingintieltä oikealle Kuusimäenkadulle kääntyvälle autoliikenteelle "vapaa-oikea" -kaista. Pyöräilijän kannattaa kuitenkin edelleen olla erityisen tarkkana Kuusimäenkadulta Helsingintielle menevän autoliikenteen suhteen (kuvassa punainen nuoli): autoilija ei välttämättä huomaa Kuusimäenkadulta Marssitielle etenevää pyöräilijää (sininen nuoli) vaikka onkin tilanteessa pyöräilijään nähden väistämisvelvollinen.

Uusi kolmio näkyy kuvan punaisessa ympyrässä. Nuolet kuvaavat vaarallista pyörän ja auton kohtaamista. Helsingintie jää kuvassa kuvaajan selän taakse.

Kääntyvän autoilijan on väistettävä niitä kävelijöitä ja pyöräilijöitä, jotka ovat ylittämässä sitä tietä, jolle hän kääntyy. (Lähde: Liikenneturva)

Valtakadun pyöräkaistat testissä

Valtakadun pyöräkaistat jäävät lyhytaikaiseksi kokeiluksi, kuten YLE ehti jo uutisoida. Blogi kävi koeajamassa kriittistä palautetta saaneet kaistat perjantaina 23.8.2013. Miltäpä kadulla näytti?

Videoleikkeessä pyöräilemme Valtakatua itäänpäin. Tähän suuntaan reitti pyöräkaistalle ja sieltä pois on erityisen monimutkainen.

Idästä länteen. Pyöräkaista parkkipaikkojen vieressä. Tämä parkkipaikkarivi ilmeisesti aiotaan muuttaa takaisin kaksisuuntaiseksi pyörätieksi.

Lännestä itään. Opaskyltti yrittää opastaa pyöräilijöitä. Pyöräkaista alkaa suojatiella kävelevien henkilöiden takaa. Idästä tuleva pyöräkaista näkyy kadun vasemmassa reunassa.

Lännestä itään. Opaskyltin jälkeen pyöräkaista alkaa näin.

Pyöräkaistalle pysäköidään surutta.

Pyöräkaistat mediassa

Valtakadun pyöräkaistat ovat kesän aikana saaneet erityisesti Etelä-Saimaa -lehdessä enemmän palstatilaa kuin suunnitelmat kaupungin veroprosentin nostosta 19,5:stä 21:een. Pyöräkaistauutisia on myös kommentoitu enemmän kuin verotusta. Ei uskoisi, että pyöräily yhdellä 100m katuosuudella koetaan Lappeenrannassa tärkeämmäksi aiheeksi kuin verotus! Katsotaanpa tarkemmin:

"Miten kaikki järjettömyys saakin toteutua Lpr:ssä? Valtakadun pyörätie on palautettava viime vuotiselle mallille. Ellei niin tehdä, me aikuisetkin ajamme turvallisuutemme takia jalkakäytävällä." (Etelä-Saimaan Estarit 12.8.2013)

Etelä-Saimaa käsitteli pyöräilyä pääkirjoituksessaan 10.8.2013 otsikolla "Kaappariovi vaanii pyöräilijää". Samassa lehdessä julkaistiin myös Sari Hyvärisen ja Eeva Niemelän mielipidekirjoitus Työmatkapyöräilylle tuli paha takaisku sekä oheinen "Pyöräilijän temppurata" -kolumni Karjalan kunnaat -palstalla.

Sekä Etelä-Saimaa, mielipidekirjoittajat ja kirjoituksia Etelä-Saimaan verkkosivuilla kommentoineet näyttävät olevan jokseenkin yhtä mieltä siitä, että vanha järjestely oli parempi kuin uusi. Ajoradalla pyöräilyä pidetään yleisesti paljon vaarallisempana kuin entisellä pyörätiellä ajamista. Hyvärinen ja Niemelä toteavat, että "Aiempi tiehen maalattu pyöräkaista (huom: kirjoittajat tarkoittavat pyörätie) ei ollut hyvä, mutta huomattavasti turvallisempi tähän uuteen verrattuna."

Vanhan pyörätien suurin ongelma olivat pyörätielle kääntyvät ja sitä ajavat autot

Blogin saamien tietojen mukaan voimakas kriitiikki on johtanut siihen, että Lappeenrannan tekninen lautakunta on kokouksessaan 21.8.2013 päättänyt poistaa entisen pyörätien paikalle tehdyt pysäköintipaikat  ja palauttaa alueen pyöräilyn käyttöön. Millainen pyöräilyjärjestely kadulle on seuraavaksi tulossa? Blogi seuraa tilannetta.

Muinaismuistopyöräily 2013

Päivitys 4.9.2013

Jotta saatte aikataulusta paremman käsityksen, nostan vielä tuolta retkimonisteesta aikataulukon tähän blogiin näkyville, kas näin:

Viitteellinen aikataulu

Pyydän ymmärrystänne jos retkellä emme jostain syystä pysy tässä aikataulussa. Matkanopeuden ja luentojen keston arvioiminen on vaikeaa näin etukäteen. Lisäksi huomaan, että kärsivällisyyttä tarvitaan myös tämän blogipostin lukemisessa. Päivitykset tekevät kokonaisuudesta hieman sekavan.

-----------------------------------------------

Päivitys 2.9.2013

Muinaismuistopyöräilyä voi seurata myös Twitterissä. Tästä saattaa olla hyötyä lauantaina  heille, ketkä haluavat liittyä mukaan kesken matkan. Twitterin kautta tulen viestimään siitä missä mihinkin aikaan mennään.

https://twitter.com/Muinaismuistopy

-----------------------------------------------

Päivitys 1.9.2013
Tervehdys,
Vartti uutisoi tänään Muinaismuistopyöräilystä otsikolla Pyörällä pitkälle historiaan. Toivottavasti tämä massiivinen julkisuus innostaa porukkaa massoittain mukaan retkelle ensi lauantaina! Lupasin aiemmin julkaista lisämateriaalia retken kohteista ja sisällöstä. Täältä pesee.

Retkimoniste
Retkimonisteesta tuli aikamoinen pumaska. Monisteessa mainittuja asioita tullaan retkellä käymään läpi vaihtelevalla tarkkuudella. Voitte tutustua monisteeseen ennen tai jälkeen retken syvällisesti tai pinnallisesti tai jättää tutustumatta. Monisteen voi myös tulostaa retkelle mukaan. Ja jos joku asia todella herättää mielenkiintosi, monisteen lopusta löytyvistä lähteistä löytyy lisää tietoa. Lähteitä voi kysellä kirjastosta tai vaikka allekirjoittaneelta. Eikä siinä vielä kaikki, laitan tähän alle linkit muutamaan kirjoitukseen jotka syventävät retken kohteiden kuvauksia vielä lisää.

Vaateranta
Pontuksen kaivanto
Kuivaketveleen linnavuori

Lopuksi: tämä kaikki on heille ketkä iltalukemista tarvitsevat ja haluavat asioihin syventyä. Retkelle voi hyvin osallistua myös ilman mitään ennakkolukemista.
t.Matti



--------------------------------------
Alkuperäinen kirjoitus:


Syyskuun 7. päivä 2013 järjestetään Lappeenrannan ja Taipalsaaren alueella muinaismuistopyöräily.  Tapahtuman tavoitteena on kaikille sopivan pyöräretken muodossa tutustua alueemme maanpinnanmuotojen syntyyn, muinaisiin asuinpaikkoihin, arkeologisiin löydöksiin ja vanhoihin ihmisen tekemiin kohteisiin.  Arkeologian ja muinaisjäännösten asiantuntijana retkellä toimii Etelä-Karjalan museon amanuessi Jukka Luoto. Järjestelyistä ja maantieteen puheenvuoroista vastaa allekirjoittanut.

Add caption

Retki alkaa klo 10:00 Lappeenrannan Satamasta ja päättyy samaan paikkaan n. klo 16. Pyöräilylle kertyy matkaa noin 45 kilometriä ja vauhti pidetään hyvin maltillisena. Osallistujien on otettava mukaan omat juomat ja eväät sekä säänmukainen varustus.

Lisätietojen kyselyt osoitteeseen mattipesu(at)gmail.com

Näkymä Linnavuorelta

Retken kohteet ovat seuraavat:

• Aloitus satamasta
• Vaateranta (Vaaterannantie, Taipalsaari). Täällä käydään läpi Vaaterannan ja Taipalsaaren kirkonkylän lähellä sijaitsevan Mammonniemen löydöksiä
• Taipalsaaren Linnavuori (Linnavuorentie, Taipalsaari). Tutustutaan tämän ja muiden linnavuorien historiaan.
• Linnoitus, Lappeenranta. Pysähdytään satamassa, huomioita linnoituksesta. Mahdollisuus pullojen täyttöön ja muiden säiliöiden tyhjentämiseen. 
• Murheistenranta (Murheistenrannantie, Lappeenranta). Tutustutaan Murheistenrannan löytöjen historiaan. Samalla käydään läpi alueen maanpinnan muotojen syntytarina. Mahdollisuus wc-käyntiin.
• Pontus (Muukontien ja Pontuksenkadun risteyksen tienoilla, Lappeenranta). Katsaus Pontuksen kaivannon historiaan. Keskustelua ja retken päätössanat.
• Takaisin satamaan tai kuka minnekin.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan ja kuten sanottu, aikataulu on laadittu erittäin maltillinen pyöräilynopeus huomioiden. Tarvittaessa voidaan luoda pidempää reittiä kulkeva nopeampien pyöräilijöiden ryhmä jos halukkuutta sellaiselle on. Tulen laatimaan retken kohteita ja puheenaiheita tarkemmin esittelevän materiaalin joka tulee saataville tämän nettisivun kautta lähempänä ennen retkeä. Tarkkailkaa siis tätä blogikirjoitusta ja huomioikaa, että kirjoitus saattaa "vajota" blogin etusivulla alaspäin uusien kirjoitusten myötä.

Valtakadun pyöräkaistat

Pyöräkaista Lappeenrannan Valtakadulla

Lappeenrannan keskustan läpi kulkeva Valtakatu on pyöräilylle vastakohtien maailma: Kaksi osuutta kadusta on uudistettu, leveiden jalkakäytävien välissä kulkee yksisuuntainen autokaista ja kaksisuuntainen pyörätie. Uudistettujen osuuksien välissä, Kirkkokadun ja Kauppakadun välillä liikenne kulkee vielä vanhaa, kaksisuuntaista katua pitkin. Tämä katuosuus eli Marian aukio odottaa Tapanaisen talon tontin ja siihen liittyvän parkkihallin rakentamista.

Odotus on kestänyt jo vuosia, eikä loppua näy. Väliaikaiseksi ratkaisuksi tehtiin valkealla sulkuviivalla ajoradasta erotettu kaksisuuntainen pyörätie, joka oli vaarallinen erityisesti lännestä itään kulkeville pyöräilijöille.
Kaupunki ei halunnut ryhtyä pyörätien parannustoimiin vaikka vaadimme sitä ponnekkaasti, sillä tulevan parkkihallin rakennustöiden yhteydessä koko Marian aukio kaivetaan auki. Mikä siis neuvoksi?

Kaupungin ehdotus oli yllättävä: sulkuviivalla ajoradasta erotettu kaksisuuntainen pyörätie poistettaisiin ja kadun varteen, entisen pyörätien paikalle, tulisi pysäköintipaikkoja. Pyöräilijät siirtyisivät ajoradalle autojen sekaan. Ehdotus poikkesi merkittävästi siitä mitä olimme kaupungilta vaatineet (reunakivellä tai jollain muulla rakenteella ajoradasta erotettu pyörätie entisellä paikallaan). Ajatus pyöräkaistoista syntyi tässä vaiheessa: Miten muuttunut liikennejärjestely parhaiten kerrotaan kadun käyttäjille?

Samanlainen muutos eli pyörätien poisto oli toteutettu Torikadulle jo kesällä 2012, mutta sinne ei maalattu erillisiä pyöräkaistoja. Pyöräilijät ajavatkin yleensä jalkakäytävillä Kauppakadun ja Kipparinkadun välillä. Pyörätien poisto Torikadulta ei herättänyt laajaa huomiota tai keskustelua, vaikka kesäisenä pyöräreittinä se on lähes yhtä vilkas kuin Valtakatu. Valtakadun pyöräilyjärjestelyjä on viime päivinä käsitelty ainakin seuraavissa medioissa:

• Etelä-Saimaa 8.8.2013: Pyöräily hämmentää laajemminkin Lappeenrannan keskustassa
• Etelä-Saimaa 7.8.2013: Cityn pyöräilijät suivaantuivat 
• Etelä-Saimaa 6.8.2013: Pyörätiestä tilaa parkkipaikoille, pyöräilijöiden turvaksi? 
• Vartti Etelä-Karjala 4.8.2013

Aluksi on kuitenkin syytä kerrata mistä puhutaan.

Mikä pyöräkaista on ja miten siinä ajetaan?

• pyöräkaista on ajoradasta tiemerkinnällä erotettu polkupyörille ja mopoille tarkoitettu yksisuuntainen kaista. Muut ajoneuvot saavat käyttää pyöräkaistaa kääntymiseen ja ryhmittymiseen.
• pyöräilijän ei ole pakko pysytellä pyöräkaistalla: omassa ajosuunnassa voi ajaa myös autokaistan puolella tai pysäköintipaikkojen kohdalla, mikäli niillä on tilaa.
• pyöräkaistaa (tai autojen ajokaistaa) ei saa ajaa väärään suuntaan. Pyörät ja autot noudattavat oikeanpuoleista liikennettä.
• pyöräkaistalle ei saa pysäköidä
• Kirkon vierestä kulkevalta pyöräkaistalta tulija on Kirkkokadun ja Valtakadun risteyksessä tasa-arvoisessa asemassa risteyksen autoliikenteen kanssa. Oikealta tulevalla on etuajo-oikeus, vasemmalta tuleva väistää.

Pyöräkaistojen maalaus on aloitettu ja vanha pyörätie on poistettu. On arvioinnin aika.

Hyvää

• Pyöräilijällä on nyt juridisesti selkeä paikka ajoradalla liikenteen seassa, myös maalausten ollessa lumen peitossa. Aiemmin ristiriitaiset ja osin lainvastaiset liikennemerkit ja katurakenteet aiheuttivat mahdollisuuden arvaamattomalle tulkinnoille onnettomuustilanteessa.
• Liikennemerkit eivät enää ole ristiriidassa tiemerkintöjen kanssa.
• Lappeen kirkon edestä itään pyöräilevä on tasa-arvoinen Kirkkokadun ja Valtakadun risteyksessä. Pohjoisesta Kirkkokadun mäkeä nousevat autot väistävät itään kulkevaa pyöräilijää.

Huonoa 

• Pyöräilyyn varattu "kokonaistila" väheni, pääasiassa uusien pysäköintipaikkojen vuoksi.
• Pyöräkaistoista tehtiin vain 80cm leveät. (Pyöräkaistan leveys on Tiehallinnon suunnitteluohjeiden mukaan 1,25–2,5 m).
• Pyöräkaistat ovat kiinni pysäköintipaikoissa: avautuvat autojen ovet sekä peruuttavat autot aiheuttavat vaaran ohikulkeville pyöräilijöille
• Tiemerkinnät kuluvat. Merkinnät on ehdottomasti uudistettava vuosittain.
• Liittyminen pyörätieltä lännestä itään kulkevalle pyöräkaistalle Tassoksen kulmalla ja pyöräkaistalta pyörätielle Kirkkokadun risteyksessä on monimutkaista

Ongelmatilanteet ovat nähtävissä jo nyt

 

Valtakadun pyöräkaistoihin liittyy ongelmia, jotka ovat tunnistetavissa jo nyt:

1.&2.

Lännestä tulevan pyöräliikenteen siirtyminen puiston puolelle Kauppakadun risteyksessä sekä siirtyminen takaisin pyörätielle Kirkkokadun risteyksessä. Tämä on koko järjestelyn suurin kipupiste. Pyöräilijän täytyy molemmissa kohdissa siirtyessään läpäistä saman suuntaisesti kulkeva autoliikennevirta sekä väistää oikealta tulevaa liikennettä ja jalankulkijoita suojatiellä. Huomaavatko autot takaviistosta tulevan pyöräilijän? Tullaanko pyöräliikenteen sujuvuutta vielä parantamaan risteysalueiden merkinnöillä, aihetta olisi.

 3.
Kirkon puolella katua peruuttamalla parkista lähtevät autot tulevat erittäin vaarallisesti pyöräilijän eteen. Toisaalta tähän parkkiin huonosti pysäköidyt autot muodostavat muutenkin esteen pyöräkaistalle.

Ilmeisesti autot kuuluu tässä kohdassa pysäköidä keula pitkälle kanttikiven päälle. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, seurauksena oitis pyöräkaistan tukkeutuminen. Onneksi pyöräilijä voi kiertää esteen ajoradan puolelta.

4.
City-korttelin parkkipaikan liittymä. Maalauksien puolesta kohta on ihan selkeä, mutta miten on näkyvyyden laita siinä vaiheessa kun kadunvarsi on pysäköity täyteen autoja? Onko parkkipaikalta poistuvalla autolla riittävä näkyvyys myös pyöräilijöiden havaitsemiseen? Olisiko pitänyt varata pidempi matka kadunvarresta vapaaksi "risteysalueeksi"?

Lupaus pyöräkaistoista

Kohta ne ovat täällä! Kauan odotetut pyöräkaistat! Valtakatuun on jo merkitty maalilla tulevien kaistojen paikat.

Myös Etelä-Saimaa uutisoi aiheesta. Kaistojen maalailun pitäisi tapahtua vielä heinäkuun puolella.

Blogi palaa aiheeseen kunhan kaistat ovat valmiit.

Miksi, oi miksi?

Päivän vitsi:

Lappeenrantalainen, lappeenrantalainen ja lappeenrantalainen ajoivat autolla ja näkivät hassuja merkkejä tien vieressä.

Sitten he pysäköivät pyörätielle ja totesivat: nuo kyltit on varmaa venäläisii varten ku ne ei noudata sääntöjä. Vitsit sikseen. Tämän postin kaikki kuvat ovat Lappeenrannasta ja kuvissa näkyvät autot ovat kaikki suomalaisin kilvin varustettuja. Kuvat on enimmäkseen otettu viimeisen parin viikon aikana joskin mukaan mahtuu muutama kuva viime talvelta.

Laki kieltää hyvin yksiselitteisesti pysäköinnin puoliksi tai kokonaan pyörätielle, oli kadunvarsipysäköinti sitten sallittu tai kielletty pysäköinti- tai pysähtymiskieltomerkillä. Lain mukainen paikka pysäyttää tai pysäköidä auto on ajoradalla.