maanantai 26. marraskuuta 2012

Mopon paikka

Lappeenrannassa päätettiin reilu vuosi sitten vähentää roimasti niiden kevyen liikenteen väylien määrää, jolla mopolla ajaminen on sallittu (linkki Teknisen toimen esitykseen). En löytänyt karttaa jossa nykyiset mopoille sallitut pyörätiet näkyvät, mutta käytännössä tärkeimmillä kaupungin läpäisevillä pyöräteillä (joiden vieressä ajoradalla nopeusrajoitus on 60 km/h) mopoilu on edelleen sallittu.

Päivitys (27.11.2012)
Linkki karttaan.

Päätös oli hyvä ja suunta vaikuttaa olevan valtakunnallinen. Keskisuomalainen uutisoi nyt myös Trafin ajavan mopoja pyöräteiltä ajoradalle (linkki uutiseen). Ja ilmeisesti uutisessa mainittu valtakunnallinen kevyen liikenteen suunnitteluohje tulee myös ohjeistamaan tämän suuntaisesti.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että
  • Mopot pois kevyen liikenteen väyliltä kokonaan. Tällä saadaan pahimmat nopeuserojen aiheuttamat uhkat hallintaan. Lisäksi mopoilijan ei tarvitse arpoa, saako jollain pyörätiellä ajaa vai ei, kun millään niistä ei saa ajaa.
  • Mopojen rakenteellinen nopeus nostettava 60 km/h. Tekniikka mopoissa kestää tämän jo. Tällä muutoksella saadaan mopot taajamissa kulkemaan autoliikenteen kanssa samaa nopeutta mikä lisää sujuvuutta kun mopoja on paljon.
  • Lisää pakollista koulutusta nuorille mopoilijoille mopokortin yhteydessä. Tällä saadaan hallittua niitä riskejä joita ilmaantuu kun kokemattomia liikkujia laitetaan autoliikenteen sekaan.

Sillä välin kun mopoja vielä pitkin pyöräteitä viilettää, pyytäisin laittamaan tässäkin asiassa katujen merkinnät kuntoon. Esimerkki Kuusimäenkadulta. Mopoilija tulee idästä:
Idästä saapuva mopoilija ei saa kulkulupaa


Mopoilija tulee lännestä:
Lännestä tuleva saa huristella puomien välistä




perjantai 23. marraskuuta 2012

Kuka väistää teatterin edessä?

Tulipa mieleen väistämistilanne tuossa edellisessä postissa esitellyllä uudella pyörätienjatkesuojatiellä teatterin edustalla. Siis tämä kohta:


Lisätään liikenne:

Oranssit nuolet kuvaavat pyöräilijää ja sininen, punainen ja vihreä nuoli eri suunnista tulevia autoja.

Näkymä sinisen nuolen suunnasta eli keskustasta päin:

View Larger Map

Näkymää punaisen nuolen suunnasta eli Technopoliksen pihasta ei ole tähän hätään laittaa, mutta StreetView:n perusteella liikennemerkit eivät ohjeista väistämistä punaisen nuolen suunnasta tuleville:

View Larger Map

Siis itse kysymykseen: Kuka väistää ja ketä kun osapuolet ovat oranssin nuolen pyöräilijä, sinisen nuolen auto, punaisen nuolen auto ja vihreän nuolen auto?

Autojen kesken asia selviää tuttujen tasa-arvoisen risteyksen väistämissääntöjen kautta. Mutta pyöräilijän kohdalla ratkaisee se, miten tilanteessa tulkitaan se mikä auto kääntyy ja mikä menee suoraan. Jos siis auto kääntyy, on se tässä tilanteessa väistämisvelvollinen pyöräilijään nähden. Jos taas auto menee suoraan, pyöräilijä väistää.

Päätän pohdinnan kysymyksiin koska en aidosti tiedä, enkä osaa asiaa olemassa olevista liikennemerkeistä tulkita:
  • Mitkä tilanteen autoista menevät suoraan ja mitkä kääntyvät ja ketä pyöräilijän tulee pyörätien jatkeella väistää?
Lopuksi:
Kysymys on kovin teoreettinen. Etelä-Karjalaisella sarvikuonojen hallitsemalla savannilla edes jalankulkija ei saa suojatielle astuessaan oikeutta vaikka tilanne on juridisesti päivänselvä (toisin kuin tässä kirjoituksessa kuvattu teatterin edusta). Teatterin edustalla hipiästään piittaava pyöräilijä väistää tietysti aina.

Parempaan päin?

Valtakadun pyörätiellä, teatterin edustalla, on aloitettu tekemään pientä parannusta pyörätien merkintöihin ja reunakiveyksiin.

Uutta on siis kadun poikittain ylittävä pyörätienjatke sekä reunakiviin tehtävät muutokset. Toivottavasti reunakivimuutokset tehdään myös teatterinpuolelle katua. Mielestäni tämä työ on pieni osoitus kaupungin halukkuudesta laittaa asioita paremmalle tolalle, siitä kiitokset!

Kaipaamme kuitenkin tietoa suunnitelmista:
  • mitkä ongelmakohteet Valtakadun pyörätiellä ovat tälläisten "pienten" korjausten avulla parannettavissa, joita voidaan toteuttaa nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla?
  • mitkä ovat isompia eli kalliimpia ongelmia ja siksi toteutetaan myöhemmin?
  • mitä kohteita ei aiota muokata ennen suurta koko Valtakadun aluetta koskevaa remonttia?
  • miten pienet ja isot korjaukset aikataulutetaan?
Minkään keskeneräisen ja siksi salassapidettävän suunnittelun perään en tässä huutele. Peräänkuulutan valmiita lyhyen  (~vuosi eteenpäin) ja keskipitkän aikavälin (pari vuotta) toimintasuunnitelmia julkisesti nähtäville. Tässähän on kyse julkisten varojen käytöstä ja toivottavaa olisi, että rahankäyttöä olisi jotenkin suunniteltu. Eiks je?

Tällä hetkellä kaupungin nettisivut tarjoavat hyvin vähän tietoa liittyen pyörätiestön kehittämiseen ja siihen liittyviin päätöksiin. Muutama dokumentti löytyy, jopa  Rambollin tekemä selvitys länsialueiden pyörätiestön ongelmista, mutta mitään jatkoa tai puhetta siitä miten raportin ongelmiin aiotaan puuttua ei ole nähtävillä.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Osataan sitä muuallakin

Metro uutisoi Helsingin hämmentävistä ja väärin toteutetuista pyörätiemerkinnöistä.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kaksimieliset_pyoratiemerkinnat_hammentavat/

Jutussa sanotaan mm. näin:

"Huolimattomasti suunniteltu ja toteutettu infrastruktuuri heikentää liikenteen turvallisuutta. Kulkija joutuu liikenteen seuraamisen sijaan keskittymään väärin ja huolimattomasti rakennetun väylän ansoihin. Vaikeutettu liikkuminen lisää vaaratilanteita ja ohjaa virheelliseen ajotapaan."

Hyvin sanottu. Juuri tästä on kyse niin monessa kohteessa Lappeenrannassakin, mukaanlukien aiemmin tässä blogissa käsitelty Valtakadun sulkuviivahässäkkä. Erotuksena Helsinkiin on toki se, että Lappeenrannassa pyörätieverkkoa on vähemmän ja kaupungin maantieteellisistä piirteistä johtuen pääväylät ovat selkeät. Koitan myöhemmissä ja epätasaisella aikataululla ilmestyvissä kirjoituksissa tunnistaa näitä pääväyliä ja niiden nykyisiä ongelmakohtia.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Valtakadulla vastuu siirtyy ... niin kenelle?

Valtakadun kevyenliikenteenväylästä on ollut juttua Etelä-Saimaassa (31.10.2012) ja herrat Tomi &  Matti esittivät samaisessa lehdessä  (8.11.2012) tarkennuksia asiaan. Kuvailen tässä postissa tarkemmin muutamaa jutuissa mainittua asiaa.

Valtakadun ja Kirkkokadun risteys. Tähän kadunkulmaan tiivistyy suuri osa sulkuviivahässäkän ongelmista.

Kuvitellaan tilanne jossa pyöräilijä polkee Valtakatua kohti itää. Sulkuviivapyörätiellä hänen paikkansa on melko ankea, vasten autoliikennettä, käytännössä autokaistalla väärään suuntaan kulkien, suojanaan kulunut valkoinen viiva. Kirkkokadun risteyksessä on kadunrakentaja kehittänyt kuvassa näkyvän punaisen viivan osoittaman puuharadan pyöräilijälle:

Pyöräilijän puuharata keskustan halkaisevalla pyöräilijän pääväylällä
Sulkuviivapyörätieltä kiemurellaan ensin pyörätien jatkeelle. Jatkeen jälkeen lainkuuliainen pyöräilijä nousee satulasta ja taluttaa muutaman metrin siirtyäkseen takaisin pyörätielle ja jatkaakseen kohti itää. Mutta hyvä, tästä selvittiin pienellä hidastuksella tai vaihtoehtoisesti lain vastaisella ajelulla pitkin jalkakäytävää muutaman metrin matka.

Lisätään soppaan hieman autoliikennettä. Autoilija lähestyy paikkaa sataman suunnasta nousten Kirkkokatua ylöspäin ja aikeena kääntyä valtakadulle, näin:
Autoilija ei voi aavistaa nurkan takana odottavaa outoa pyörätietä

Autoilijalla ei ole mahdollisuutta liikennemerkeistä tai mistään muusta opasteesta saada tietoonsa, että nurkan takana odottaa erikoinen pyörätiejärjestely. Samalla pyöräilijä saapuu samaan risteykseen Valtakadulla kohti itää, pitkin sulkuviivapyörätietä. Poks, tilanne on tämä:
Autoilija kohtaa pyöräilijän, kumpi on lain mukaan väärässä paikassa?

Autoilija siis kääntyy oikealle, ryhmittyy tien oikeaan reunaan aivan kuten autokoulussa opetettiin ja päätyy suoraan sulkuviivapyörätielle. Pyöräilijä tulee tilanteeseen hänelle osoitetussa paikassa. Kumpi väistää, kumpi on lain mukaan tehnyt virheen? Minä en tiedä. Mutta sen tiedän, että sopivien olosuhteiden ja huonon tuurin vallitessa pyöräilijää sattuu.

Ja jotta autoilijalla ei olisi vielä sulkuviivapyörätien päälle jouduttuaankaan mahdollisuutta saada tietoonsa mistä on kysymys, on ajoratamaalauksien annettu kulua tunnistamattomiksi:
Tästäkö autoilijan pitäisi päätellä olevansa pyörätiellä? Entäs talvella?


Nyt nastarengaskauden jo alettua on itseasiassa kuvassa näkyvä valkoinen viivakin kulunut todella paljon huonommin näkyväksi kuin mitä kuva antaa ymmärtää.


Soppa alkaa muuttua soosiksi kun lisätään vielä mausteeksi talvi ja lumipeite. Sulkuviivakin katoaa lumen ja loskan alle. Missä silloin on pyöräilijän paikka, juridisesti? Etelä-Saimaassa ehdotettiin pyörätien merkitsemistä sepelin avulla. Miten mahtaa käräjäoikeus tulkita tilannetta kun ainoastaan sepelillä merkityllä "pyörätiellä" kolisee ja vammautunut pyöräilijä koittaa saada oikeutta itselleen?


Se sulkuviivapyörätiestä, luulen että pointti tuli ilmaistua. Valtakadulla on monta muutakin epäkohtaa. Erittäin tyypillistä on autojen pysäköinti kaikkialle: pyörätielle, jalkakäytävälle, ajoradalle ja pyörätielle samanaikaisesti. Tämä on toki universaali ilmiö, autoja pysäköidään väärin kaikkialla missä on autoja. Ja autoja on kaikkialla. Mutta koska Valtakadun osittain lämmitetty pyörätie on koko keskustan läpi menevä ja kaupungin itäiset ja läntiset kaupunginosat yhdistävä kevyen liikenteen pääväylä (linkki kevyen liikenteen opastus-dokumenttiin), toivoisi jatkuvaan väärinpysäköintiin puututtavan vaikka ronskilla valvonnalla.

Tässä pari tuikitavallista esimerkkiä:
Lappeenrannan halkaisevan kevyen liikenteen valtaväylä leffateatterin kohdalla. Tukossa.
Pyöräilijän Valtaväylä kulkee sinisen nuolen suuntaisesti. Pyöräilijän laillinen vaihtoehto tälläisessä tilanteessa lienee siirtyä taluttamaan pyörää jalkakäytävälle tai uhrata oma turvallisuus ja polkea autoliikennevirtaa vastaan ajoradalla. Tilanteessa tietysti pyöräilijän hermoja koettelee kysymys siitä, miksi väärin pysäköijillä on mahdollisuus ilman minkään sortin realistista sakon uhkaa pakottaa pyöräilijälle hidastus taluttamalla, lain vastainen kulku jalkakäytävällä ajaen tai turvallisen ajolinjan menetys.
Tässä pyöräilijä valitsee lainsuojattomana ajamisen jalkakäytävällä. Toinen vaihtoehto olisi ollut pysähtyä odottamaan henkilöauton menevän ohi ja siirtyä sitten autoliikenteen sekaan rosoiselle ajoradalle.
Ja jos autojen väärinpysäköinti on ongelma, koskee sama myös polkupyöriä. Totta tosiaan, Valtakadun, toistetaan vielä, Lappeenrannan keskustan halkaisevan kevyenliikenteen pääväylän, varrelle on istutettu pyörätelineitä, jotka mahdollistavat polkupyörien pysäköinnin suoraan väylälle. Karrikoiden jotakuinkin sama, kuin keskellä kutostietä olisi parkkipaikka ja mahdollisuus jättää autot puoliksi ajoradalle.
Fillarit tulppana.


Noniin. Loppusanat. Huono suunnittelu ja sen myötä huono ja monessa kohdassa lain vastainen toteutus Valtakadun pyörätiellä aiheuttavat
  1. Vaaratilanteita
  2. Onnettomuustilanteissa ennalta arvaamattomia juridisia tulkintoja
  3. Väärinkäsityksiä, konflikteja ja pahaa mieltä autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välillä.
Laittakaa tämän väylän järjestelyt kuntoon ja lain mukaisiksi, kiitos!


Väärä merkki, laiton toteutus.